Alku ja loppu

24.4 se alkoi ja tänään 28.10 se loppui. Puoli vuotta josta en vaihtaisi päivääkään pois. Loukkasin Sinua, sitä en olisi halunnut tapahtuvaksi! Mutta nyt on jälleen uuden alku. On aika löytää minut. Kuka minä olen ja mikä tarkoitus kaikella on? Sinulle äärettömän iso kiitos, kun olet kulkenut vierelläni tämän matkan. Välillä olet minua kantanut, puskenut eteenpäin ja välillä pitänyt sylissä, kun en ole enää jaksanut. Kiitos Sinulle, olet minulle äärimmäisen tärkeä! Teen kaikkeni, että säilymme ystävinä!

Pienet ja suuret ongelmat...

Olen mitettinyt, että otanko entisen, eli tyttönimeni takaisin. Jotenkin olen juurtunut tähän sukunimeen ja onhan meillä kaksi lasta tällä samalla sukunimellä, mutta jotenkin vain tuntuu, että jos sittenkin... Ongelmana on se, että en löydä oikein selkeää syytä miksi vaihtaisin sukunimeni? Emme ole suurissa riidoissa eronneet ja sukunimin tuntuu ihan hyvältä, mutta siltikin... Jos kerran tässä on nyt erottu niin minkä takia pitäisin mieheni suvun nimen? No tietenkin nuuka kun olen niin maksaahan se jonkin verran uusia ajokortit ym. mutta olisko se kuitenkin sen väärti?? Lasten kanssa en ole asiasta vielä puhunut, mutta heidänkin kanssaan aion asiaa pohtia.